KIRVUN PIT√ĄJ√ĄN MERTJ√ĄRVEN KYL√ĄN R√ĄIKK√ĖSI√Ą

Alkuaan tämä savupirtissä asunut ja kaskiviljelmistä elantonsa hankkinut vankka mertjärveläissuku, niin kuin sukututkija Kari-Matti Piilahti sanoo, levisi 1800-luvun kuluessa useisiin Kirvun kyliin, mm. Nahkurilaan, Kirvun kylään, Hauhialaan ym, elinpiirin laajetessa myös naapuripitäjiin aina Sortavalaan ja Pietariin saakka. Tytärten kautta Räikkösiin liittyivät mm. Hännikäiset, Forsmanit, Laalot ja monet muut. Pikku hiljaa nämä kaskiviljelmät alkoivat muotoutua pelloiksi ja vihdoin:

KAMARI-TOIMITUSKUNTA

Keisarillisen Suomen Senaatin

Talous-Osastossa

Tekee tiett√§v√§ksi: Ett√§ koska Keisarillinen Majesteettiarmollisen asetuksen kautta 1 p:lt√§ Maaliskuuta 1817 on katsonut hyv√§ksi suoda Wiipurin l√§√§nin asukkaille yht√§l√§isen oikeuden ostaa laillisesti hallitsemiansa kruununtiloja perinn√§ksi, kuin Suomenmaan muille asukkaille on my√∂nnetty asetuksessa 21 p:lt√§ Helmikuuta 1789 ja julistuksessa 24 p:lt√§ Tammikuuta 1790, verrattuina asetukseen 19 p:lt√§ Syyskuuta 1723, niin on Keisarillisen Suomen Senaatin Kamari-Toimituskunta, armollisen asetuksen nojalla 10 p:lt√§ Toukokuuta 1869, tahtonut, t√§m√§n avonaisen kauppakirjan voimasta, asukkaalle, talokas Paavo Matinpoika R√§ikk√∂selle j√§tt√§√§ ja myyd√§ alla-kirjoitetun kruunun talonosan Wiipurin l√§√§niss√§, J√§√§sken kihlakunnassa, Kirvun pit√§j√§ss√§ ja Mertj√§rven kyl√§ss√§, nimitt√§in kuudenneksen N:sta/nbsp;3, kooltaan uuden verollepanon mukaan 1/6 tilaa ja 36/600 manttaalia; ja jolle on hinnaksi pantu kuusitoista markkaa kahdeksankymment√§ yhdeks√§n penni√§ Suomen rahaa, jonka summan ennenmainittu asukas l√§√§nin r√§ntteriin 19 p:n√§ Maaliskuuta 1892 sis√§√§n-l√§hetetyn alkuper√§isen kuitin mukaan, on suorittanut ja maksanut.

Keisarillisen Senaatin Kamari-Toimituskunta luovuttaa sent√§hden Keisarilliselta Majesteetiltaja Kruunulta ennenmainitun talonosan ja antaa sen ynn√§ kaikki, mit√§ siihen oikeudella kuuluu tahi vastedes laillisesti voitettaneen, asukkaalle, talokas Paavo Matinpoika R√§ikk√∂selle omaksi, perint√§talollisen suku-lunastuksella ja oikeudella nautittavaksi ja pidett√§v√§ksi niinkuin laki m√§√§r√§√§; ei t√§m√§ perint√§kirja kuitenkaan, armollisen asetuken johdosta 22 p:lt√§ Lokakuuta 1818, saa est√§√§ sit√§ muutosta tilan veroluvussa ja veronpanossa, joka teht√§v√§√§ uutta veroitusta l√§√§niss√§ toimeenpantaessa saattaa tapahtua.

Jos kuitenkin useinmainittu kuudennes talosta n:ro 3, joka alla-olevan p√§iv√§n j√§lkeen on kruununtilasta perint√§tilaksi maakirjassa siirrett√§v√§, tavalla tai toisella tulisi ostajalta tahi h√§nen oikeudenomistajiltansa pois voitetuksi, tahtoo Keisarillinen Majesteettija kruunu korvata heid√§n vahinkonsa siit√§. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.

Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Kamari-Toimituskunnalta kahdentenatoista p:nä Huhtikuuta vuonna tuhat kahdeksansataa yhdeksänkymmentä kaksi.

Viranpuolesta

Allekirjoitus

Näin tämä Räikkösten suvun hallussa ainakinseitsemän sukupolven ajan ollut maatila, siirtyi suvun jäsenen Paavo Räikkösen omistukseen "perintätalollisen suku-lunastuksella ja oikeudella nautittavaksi ja pidettäväksi, niinkuin laki määrää".

Ensimm√§isen maailmansodan myllerryksiss√§ H√§nen Keisarillinen Majesteettinsa joutui luopumaan vallasta 15.3.1917 porvarillisen vallankumouksen tielt√§. T√§st√§ ei en√§√§ ollut pitk√§ matka Bolsevikkien lokakuun vallankumoukseen ja Neuvostoliiton syntyyn sek√§ Tsaari Nikolai toisen murhaan. Suomi ja Baltian maat saivat siin√§ myllerryksess√§ itsen√§isyytens√§. V√§h√§n yli 20 vuotta my√∂hemmin Neuvostoliiton vallanpit√§j√§t kuitenkin katsoivat oikeudekseen hy√§k√§t√§ Suomeen ja miehitt√§√§ maa uudelleen. Suomalaisten urhean vastarinnan vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut, mutta ylivoimaisen vihollisen edess√§ kuitenkin Karjala ja osa Kainuuta ja Petsamo oli pakko luovuttaa. Siin√§ sivussa meni my√∂s "useinmainittu kuudennes talosta n:ro 3", viel√§p√§ ilman H√§nen Keisarillisen Korkeutensa lupaamaa korvausta. Viel√§p√§ vahvemman oikeudella m√§√§r√§siv√§t Suomen valtion maksamaan 300 miljoonaan dollarin sotakorvaukset, jotka sitten my√∂hemmin kyll√§ alennettiin 226.5 miljoonaksi dollariksi.

Näistä myllerryksistä huolimatta tämä tällä hetkellä tiedossa olevan vanhimman esi-isämme 23.3.1746 96-vuotiaana kuolleen Anders Sigvardinpoika Räikkösen (Räickäin) jälkeläistä elää ja voi hyvin, sekä kasvaa jatkuvasti. Vaikka sukumme tutkimus on pintaraapaisun tasolla, on silti jo tiedossa yli 1600 sukuumme kuuluvaa henkilää.

Anders Sigvardinpojasta nelj√§tt√§ polvea olevan 11.3.1762 syntyneen Matti R√§ikk√∂sen j√§lkel√§iset perustivat virallisesti 1980-luvun lopulla R√§ikk√∂sten sukuseuran, jonka syntysanat oli lausuttu jo 1957 Lyydi Nokkalan 75-vuotisjuhlissa Hausj√§rven Nokkalassa. M√§nts√§l√§ss√§ vuonna 2000 pidetyn sukujuhlan j√§lkeen allekirjoittaneeseen otti yhteytt√§ valkeakoskelainen Tyyne Iivonen, joka sanoi olevansa omaa sukua R√§ikk√∂nen ja tiedusteli, olemmekohan samoja R√§ikk√∂si√§. Asiaa selviteltiin ja todettiin, ett√§ ollaan. H√§n on Matin vanhimman veljen 20.12.1745 syntyneen Antin j√§lkel√§isi√§. Antti oli t√§m√§n "usein mainitun kuudenneksen talosta n:ro 3:n" is√§nt√§. H√§n kuitenkin hukkui Mertj√§rveen v√§h√§n vailla 35-vuotiaana, jolloin is√§nn√§ksi tuli Antin kymmenhenkisen sisarussarjan nuorin eli Matti, joka siihen saakka oli el√§nyt talossa "Talollisen poikana ja veljen√§". H√§nen j√§lkel√§isens√§ suoraan alenevassa polvessa olivat sitten is√§ntin√§ t√§ss√§ "kuudenneksessa", joka jossain vaiheessa merkittiin maarekisteriin nimell√§ "Kala n:ro 3/6".

Tämä talo tunnettiin paikkakunnalla Kala-Matin talona. Liekä nimi tullut tilan ja isännän nimen mukaan, sillä isännät olivat vuorotellen Paavo Matinpoika ja Matti Paavonpoika, vai oliko jokin Matti-isäntä erikoisen kova kalastamaan? Viimeinen isäntä tässä sukutilassa oli Pietari (Pekka) Paavonpoika Räikkönen. Hänenkin vanhin veljensä oli Matti, mutta jostain syystä hänestä ei tullut isäntää Kala-Matille, joten aikaisempi traditio katkesi. Pekka edusti tiedossa olevan sukumme kahdeksatta polvea. Nyt kuluvan vuosituhannen alussa on jo 12:s sukupolvi kasvamassa.

Tällä hetkellä sukumme alkukoti on täysin autio. Kaikki rakennukset on purettu pois, ja pellot ovat hyvää vauhtia metsittymässä, kun noin kymmenen kilometrin päässä ollut karjasovhoosi, jonka heinämaita Kala-Matin pellot olivat, on lakkautettu. Nykyiset vallanpitäjät eivät tarvitse niitä maita, mutta eivät poiskaan anna, vaikka ovat kyllä myöntäneet sen, että Stalinin hallinto otti Suomelta ne alueet vääryydellä. Ken elää, hän näkee, saavatko suomalaiset koskaan takaisin näitä ikivanhoja asuinalueitaan.

Kaikki sukukirjassa "Kala-Matin mailta maailmalle" olevat henkilät ovat näiden kahden edellä mainitun veljeksen Antti ja Matti Räikkösen jälkeläisiä tai heihin avio- tai avoliiton kautta yhtyneitä.

Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Erkki Räikkönen 12.04.2002.